Onko Korona-arki uusi normaali?
Tällainen kysymys on viime päivinä esitetty monelta taholta, joten olkoon se myös tämän sukuseuran puheenjohtajan alkukesän palstan otsikko. Itse kuulun selkeästi terveydenhuollon asiantuntijoiden ja maan hallituksen puolesta riskiryhmään, jota koskeviksi on suositeltu monenlaisia rajoituksia. Olen niitä pyrkinyt parhaani mukaan noudattamaan ja suosittelen niiden noudattamista myös kaikille ikätovereilleni. Tosin heti perään on jatkettava, että en ole kokenut noiden rajoitusten kovinkaan paljon vaikuttaneen jokapäiväiseen arkielämääni. Kontakteja ei muutenkaan ole kovin paljoa, joten niissä ei ole ollut paljon karsimista. Lasten ja heidän perheidensä kanssa on juteltu pihalla ja turvaväliä noudattaen. Kaupassa olen kyllä käynyt itse pari kertaa viikossa, kun Prisma on ystävällisesti alkanut avata aamukuudelta ja suositellut meidän yli seitsemänkymppisten käyvän ensimmäisen aamutunnin aikana. Ei siellä suurta ruuhkaa ole ollutkaan, joten suositeltu välimatka lajitovereihin on ollut helppo pitää. Naisystäväni kanssa tapaamme säännöllisesti, eikä hänellä ole muita ulkopuolisia kontakteja senkään vertaa kuin minulla, koska hänen työnsä luonne sallii etätyön tekemisen. Sitä on nyt sitten ollut kestänyt jo yli kaksi kuukautta.
Ehkä suurin puute omissa kontakteissani on se, että viikoittaiset rotaryklubin kokoukset ovat nyt tauolla. Niitä päästään ehkä jatkamaan kesäkuussa, kun yli 10 hengen tapaamiset tulevat jälleen mahdollisiksi. Yhteyttä klubin sisäisesti on pidetty sähköpostin välityksellä ja kesäkuun ensimmäinen kokous on tarkoitus järjestää virtuaalisena Teams-palaverina etäyhteyksiä käyttäen.
Aikaan sopivaa liikuntaa
Kangasvuokkoja Kerigolfin kentän varrella. Vähän sivuun lennähtänyt golfpallo oli talvehtinut vuokkojen seurassa.
Aloin kirjoittaa tätä tultuani korvasienien etsiskelyretkeltä. Tosin löytyi melko vähän, ei ensinkään siinä määrin kuin mitä olen vuosi sitten tällä palstalla kirjoitellut. Syynä heikkoon satonäkymään tämän lajin suhteen saattaa olla varsin kitsaasti edennyt kesän edistyminen. Kosteutta on kyllä ollut riittävästi, mutta yöpakkasia on ollut vielä tänne toukokuun loppupuolelle saakka. Normaalisti paras korvasienikausi on alkanut äitienpäivän aikoihin, mutta nyt on löytynyt vain pienehköjä sieniä ja hyvin harvakseltaan. Nyt on lupailtu kuitenkin parinkymmenen asteen lämpötiloja ja voi olla, että nuo kurttuiset kaunottaret putkahtavat vielä runsaslukuisesti esiin tässä toukokuun viimeisen ja kesäkuun ensimmäisen viikon aikana. Muutama lupaava alue on vielä odottamassa katselmusta ja toivoa on. Tänään tuli risteiltyä kolme aukiota varsin mäkisessä maastossa ja saalista vain parikymmentä yksilöä, joista parhaimmat vain nyrkin kokoisia. Mutta kuntoliikunnasta tuo lähes kolmituntinen kävely vaativassa ja epätasaisessa maastossa kävi hyvinkin. Kropassa tuntuu, että tuli rasitettua itseään ihan mukavasti, eikä yhtään ihmiskontaktia sisältynyt retkeen.
Hiihdot jäivät menneenä talvena valitettavan vähiin. Vajaa 400 kilometriä, kun yleensä tuo minun normaalitalveni on viime vuosina käsittänyt toista tuhatta kilometriä kaudessa. Lunta ei nyt yksinkertaisesti ollut näillä leveysasteilla hiihdettäväksi asti kuin muutaman viikon ajan. Vajaaksi jääneitä hiihtokilometrejä olen yrittänyt paikata polkupyörällä ja muutamia satoja kilometrejä on tullut poljettua lähiympäristössä. Lisäksi jonkun verran sauvakävelyä olen harrastanut täydennysliikunnaksi.
Evästauko keväisellä pyöräretkellä
Kun lunta ei juuri ollut, niin golfkenttä on auennut normaalia aikaisemmin. Kotikenttäni Kerigolf avautui vappuna ja nyt on tullut jo kymmenkunta kierrosta tullut tehtyä siellä. Nurmi näyttää kyllä kärsineen vähälumisesta talvesta ja ruskeita alueita on melko paljon. Onneksi golf kuuluu niihin urheilulajeihin, joita voidaan ihan hyvin harrastaa koronarajoitustenkin voimassa ollessa. Siihen ei kuulu lähikontakteja eikä pelikavereita tarvitse kosketella, kun kierroksen alussa ja lopussa normaalisti suoritettavat kättelyt on korvattu jonkinlaisilla paavillisilla kumarruksilla. Sosiaalisia kontakteja eli keskustelua pelikavereiden kanssa kierroksen kestäessä kuitenkin syntyy mukavasti ja ympärillä on raikasta ulkoilmaa, johon mahdolliset virukset varmaankin katoavat. Voisi jopa sanoa, että golf on tähän aikaan hyvin soveltuvaa terveysliikuntaa.
Sukuseuran asiat
Paakkunaiset ry:n toiminnassa mennään tasaista vaihetta sukukokousten välillä. Tapasimme elokuussa 2019 Lappeenrannassa ja seuraava sukukokous on vuorossa loppukesällä 2022. Hallitus toteuttaa hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa, johon kuuluu kaksi kertaa vuodessa julkaistava kirjallinen tiedotuslehti, jonka kevään 2020 numero on toukokuun alussa jaettu jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Tiedotejakelun yhteydessä kävi ilmi, että muutama lehti ei mennyt perille, kun jäsen oli muuttanut joku aika sitten uuteen osoitteeseen ja siitä ei ollut tullut ilmoitusta jäsenrekisterin pitäjälle. Muistutankin tässä, että osoitteenmuutokset on hyvä ilmoittaa Pentti Paakkunaiselle heti muutoksen tapahduttua. Meillä ei ole mitään keinoa saada jäsenen uutta osoitetta tietoon, ellei jäsen sitä itse ilmoita. Muutosta varten on näillä nettisivuilla oma osionsa, mutta muutoksen voi ilmoittaa myös Pentille puhelimella tai sähköpostilla, yhteystiedot löytyvät otsikon ”hallitus” alta.
Alkuvuodesta jaoimme kaksi Nuori kyky -stipendiä sukuun kuuluvien jäsenten urheilua harrastaville nuorille. Toinen stipendi meni yhteisesti hiihtoa aktiivisesti hiihtäville Vuorikarin sisaruksille tuonne Kiteen suunnalle ja toisen stipendin sai Vaasan Sportin B-junioreissa jääkiekkoileva Erkka Paalanen. Molemmat stipendin saajat ovat äidin puolelta Paakkunaisten sukua.
Toimintasuunnitelman mukaan stipendien jakoa jatketaan ja tarkempi hakuilmoitus julkaistaan syksyllä jaettavassa seuran tiedotteessa sekä näillä nettisivuilla. Hakijoiksi voivat ilmoittautua kulttuurin tai urheilun parissa kunnostautuneet nuoret henkilöt.
Peruutukset saisivat jo riittää
Kaikki merkittävät kansaa kokoavat tapahtumat ovat nyt koronan takia peruutettu. Suurimpia menetyksiä ovat varmaankin olleet jääkiekon MM-kisat, euroviisut ja olympialaiset. Kaikki tulevan kesän suomalaiset festarit Ruisrokista Tangomarkkinoihin sekä yksittäiset artistien konsertit ovat myös saaneet merkinnän ”peruutettu”. Omaa paikkakuntaani koskee erityisesti Savonlinnan oopperajuhlien peruuntuminen, joka on myös taloudellisesti ikävä suonenisku muutenkin vaikeuksissa kamppailevalle seutukunnalle. Toivoa kuitenkin on, että matkailijat löytävät itäisen Suomen muun lomamatkailun merkeissä, kun kenties ulkomaille matkustetaan aikaisempaa vähemmän.
Toivottavasti virus on saatu siinä määrin hallintaan, että ei jouduta enää palaamaan kaikkein tiukempiin rajoituksiin. Pelkona on kuitenkin se, että kun rajoituksia nyt jonkin verran löysätään, niin virus putkahtaa uudelleen voimakkaasti esille. Itse olen havainnut, että nuoret ihmiset näyttävät vähät välittävän turvavälin pitämisestä ja kulkevat julkisilla paikoilla suurin piirtein käsi kaulalla kaveriporukoissa. Mitä hyötyä sitten on siitä, että me vanhempi ikäpolvi yritämme tunnollisesti noudattaa rajoituksia, kun ne eivät näytä koskettavan kaikkia? Toivottavasti virus pysyy aisoissa tähän asti toteutetuilla toimenpiteillä. Uusia ei todellakaan kaivata, mutta jos taudin hallinta niitä edellyttää, niin niihin on sopeuduttava. Se on sitten se paljon puhuttu uusi normaali.
Mahdollisimman hyvää kesää kaikille toivottaen
Risto Paakkunainen
sukuseuran puheenjohtaja